Kumpikin emännistämme on ollut tahollaan kiireinen. Kummallakin emännällä on ollut poika sairaana. Niinpä me ruskeat koirat olemme olleet vähän kulkukoiran asemassa. Pihalla olemme saaneet heilua, mutta pitkälle lenkille emme ole ehtineet.
Perjantai-iltana emännät päättivät, että nyt saa riittää yskimisen kuunteleminen (yskä on ollut kauhea, kuin keuhkotautisella ikään!), tarvitaan vähän melodisempaa auditiivista ärsykettä. Meitä ei kuulemma voinut jättää yksin kotiin, joten meidät pakattiin auton takaloosteriin ja emännät pääsivät kuuntelemaan Smokkijätkiä. Naurunkyyneleet silmissä palasivat sieltä, joten kai heillä hauskaa oli ollut.
Sunnuntaina päästiin sitten pitkälle lenkille metsään. Liikkeellä oli myös hirvestäjiä, joita parhaamme mukaan väistelimme. Palatessamme Reino Roina NOSTI JALKAA!!!! Ensimmäisen kerran!!! Reiskan emäntä ei sitä olisi edes huomannut, mutta kun Sulon emäntä aloitti riemukkaan sotatanssin, huomasi Reiskan ihminenkin ihastella Isojen Poikien Pissaa.
Kaikki mahdolliset ojatkin tuli ulkoillessa ryysittyä. Onneksi vettä oli niin vähän, ettei uida oikein voinut. Meille ei vesihäntää toivota.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti