Syksy

Kohta alkaa ...toivotaan että on sellainen koiraystävällinen syksy.

Sähköpostiin saapunutta

Minulla on koira, labradori. Olen minä sitä kouluttanutkin. Lenkkeilijöihin se suhtautuu tosi luontevasti.

Iloisesti häntä heiluen se tulee tervehtimään kaikkia kuntourheilun ystäviä. Minä olen siinä ihan lähellä, narun toisessa päässä, rähmälläni.
Hyvin suhtautuvat lenkkeilijät poistuessaan paikalta tapaamisemme jälkeen. Kuraiset tassunjäljet rintapielessä ja naama nuoltuna.

Haluavat tavata toistekin. Moni on huutanut: te kuulette minusta vielä!?Mukavaa sakkia.

Vaikka kyllä koiran koulutus vaatii pitkäjänteisyyttä.
Kapulan heittämisestä se tykkää valtavasti. Kerran heitin. Poliisit toivat koiran illalla kotiin.Minä sanoin, että ei olis tarvinnut. Luulivat että lasken leikkiä.

Naapuritkin pitävät meidän koirasta kovasti, ovat antaneet sille lempinimenkin: ADHD. Outo nimi. Olisiko arabiaa?

Kerran minä vein sen lääkäriin ja sanoin että nyt tälle idiootille on tehtävä jotain. Lääkäri kysyi, että voiko eläintenhoitaja pitää sillä välin minun koiraani. Kaikki eläinlääkärit eivät ole tosikkoja. Uskoihan lääkäri puhetta, ja määräsi koiralle rauhoittavia pillereitä. Muutaman purkillisen se niitä sitten söikin, nälkäänsä. Antoi vielä tassua kiitokseksi. Pitihän minunkin yksi maistaa. Viikko meni horroksessa. Lääkitys lopetettiin tehottomana. Ei siitä ollut huumekoiraksi.

Labradorit ovat kovia syömään. Aamiaiseksi se vetäisee pari desiä nappuloita, maksalaatikkoa ja olkkarin sohvan.

Koiran hankkiminen ei ole kovin kallista. Parilla tonnilla saa hyvät paperit omaavan labradorin. Remonttiin menee kymppitonnin verran ja ruokaan viitisenkymppiä kuussa. Meillä lisäkustannuksia aiheutti turvahäkin ostaminen, mutta se osoittautui liian pieneksi koko perheelle.

Luin koirakirjan. Siinä sanottiin että koiraperheessä johtajuus on tärkeässä asemassa. Helpotti. Yksi asia on sentään meilläkin hoidettu oikein:labradorit ovat loistavia johtajia.

Lenkkikaverihan minun piti siitä itselleni kasvattaa. Ensimmäisellä lenkillä vedettiin yhtä köyttä tosi hienosti. Eri suuntiin.

Koiran kanssa juokseminen vaatii vahvoja olkapäitä.En oikein uskaltautunut taannoin mukaan keskusteluun lenkkipoluilla häiriköivistä koirista. Ymmärsin heti, että joku oli nähnyt meidät.

Päätin kuitenkin tulla ulos kaapista kun tajusin, ettei ongelma ole yksin minun, se on myös niiden joita meidän koira on häiriköinyt. Eiköhän sovita että jokainen hoitaa omat ongelmansa.

Kennelpiireissä on väläytelty ongelman ratkaisuksi niinkin julmaa asiaa kuin piikin antamista häiriökäyttäytyjille.

Minusta se on kohtuuttoman kova rangaistus, sitä paitsi suurin osa lenkkeilijöistä on ihan mukavaa porukkaa.

Mistä näitä maanantaiaamuja oikein tulee?

Viikonloppu hurahti taas ohi kuin tornado.
Reiska kävi naapurin Iiron kanssa tutkiskelemassa rantoja, josko vaikka sorsapaistia pöytään löytyisi?
Saaliiksi saatiin tyhjiä tölkkejä ja kaislanoksia...

Sunnuntai meni mätsäreissä. Reiska, Paavo ja Taavi suuntasivat Haukkukeitaalle. Ilma oli kesäinen, ihmisiä ja koiria tosi paljon.
Järjestelyt oli hyvin hoidettu. Hintataso buffetissakin oli kohdallaan! Niin sen homman pitää toimia!

Paavoa esitti äiti-Fannin omistaja Outi, joka näytti samalla Paavon ja miten trimmausveistä käytetään. Paavolle saatiin ilmeikäs naama. Tassutkin näyttävät nyt siisteiltä.

Paavo pokkasi punaisen eka kierrokselta. Sitten sitä alkoi väsyttää. Homma lakkasi kiinnostamasta Pikkaraista ja se kävi maate... no, tärkeintä on että saa vähän tassutuntumaa.

Taavi pokkasi punaisten 3. sijan. Reiskan tie toppasi punaisten toiseen kierrokseen. Ei auttanut edes Reiskan selällään makaaminen ja tassujen ylös kohottaminen..liekö Reiska pyytänyt apua korkeimmilta tahoilta?

Päivä meni mukavasti ja iltasella koiranpojjaat olivat kovinkin raukeita.

Vielä on edessä muutamat vepe harkat Reiskan kanssa ja sitten jatketaan Paavon kanssa Mejä-jutuissa.

Reiska kävi morjestamassa velipoikaansa Suloa. Tuloksena vain yksi aidan raosta meno...
Veljekset kirmasivat muutoin pitkin poikin pihamaata.
Täytyy sanoa että ne ovat Räkä ja Roiskis! Iltasella pojat sitten esittivät miesvoimistelijoita, ojentajatassun ojennuksia ja häntälihaksen heilutusta.

Paaaavo prkl*

Pikkarainen kun tuli taloon..piti se kovasti ns. ahtaista paikoista, tarkoitan tällä nukkumista esim. vanhassa puisessa kaljalaatikossa tai vastaavassa.

Pikkaraisen kasvettua mäyräkoiramaisiin mittoihinsa lootaakin piti suurentaa. Paikallinen Bauhaus myy oivallisia puisia lootia, siihen pehmustetta ni avot.

Pikkarainen päätti sitten tuunata ensimmäistä laatikkoa siihen malliin että katsoin parhaaksi ostaa uuden.
Vanha laatikko päätyy varastoon tavaroiden säilytykseen, risaiset reunat eivät haittaa, paitsi Paavon hipiää.

No tällä viikolla ostin uuden lootan Paavolle, kovin tutki ja oli mielissään, kunnes Paavo päätti vähän maistella laatikkoaan..no ainakin hampaiden välit tuli putsattua laatikosta saamillaan tikuilla.Tyynyyn ei oltu koskettua koska siinähän leputetaan tassuja ja koko suurta egoa.

Torstaipäivä koitui uuden laatikon kohtaloksi. Se oli tuhottu kokonaan, puhelimella saadun tiedon mukaan jäljellä ei ole kuin pohja ja pieni pala päätyreunaa!

Tästä lähin Paavo nukkuu lattialla ilman lootaa!

Keskiviikko

Aamulla sateli, syksyä se enteilee.
Kiireistä tämä loppukesä kun touhutaan kaikenmoista, koirilla omat jutut ja ihmisillä eri jutut ja kaikki jutut sitten vielä pitäs jollain tavalla nivoutua yhteenkin...kaiketi?

Viikot menevät niin nopeasti ohi ettei sitä edes aina huomaa..tulee kaffipöydässä mietittyä usein että mikäs päivä se tänään onkaan? Liekkö noilla koiran pojilla samat aatokset kun aamunappuloitansa syövät?

Luulempa että koirulaiset miettivät että, onko tässä maksalaatikossa rusinoita vai ei? onkohan tähän lisätty turkkiöljyä?

Kiire pitää vaan joskus muistaa katkaista tavalla tai toisella. Ottaa yhtä rennosti kuin koira, maata selällään tassut taivasta kohti ja öristä.

Pitäisiköhän ottaa noista koiravoimistelijoista mallia?

Hrrrrrr

Aamu valkeni aurinkoisesti, mutta ilma oli kylymä, auton mittari näyttänyt kuin +4 astetta!

Koirulaiset olivat kovin tohkeissaan viilenevästä ilmasta..lohduttelin niitä että *kuulkaas poijjaat* viikonluvaksi on luvassa uinti-ilmoja, ja siitäkös Reiska sai intoa tassuihinsa niin, että pomppi nelitassuloikkaa pitkin kylppäriä johon yltyi myös Taavi, Paavo hieman hitaasti katseli poikien touhua ja päätti pujahtaa Reiskan takajalkojen välistä köökkiin odottamaan aamuruokaansa.

Tuosta uimisesta vielä sen verran, olisikohan jo aika heittää talviturkki pois? vai kannanko sitä ensi kesään asti harteillani?

Episodit tälle alkavalle viikolle

Se on taas maanantai..vettä satelee.Viikonloppu tuli ja meni..Eppujen konsertti oli mukava elämyskokemus tälle kesää. Ilmat suosi ja ilmapiiri oli rento ja mukava.
Sunnuntai menikin sitten lekotellessa.

Koirat innostuivat tänä aamuna ottamaan skabaa siihen malliin että tarvittiin erotuomaria..Taavi oli kovin tiukkana hammasharjastaan jonka Reiska meinasi kähveltää, Taavi ärräsi vielä tovin syönnin jälkeenkin.

Ihmisen viedessä tuulettumaan erinäinnäisiä asioita ulos, oven välistä, ihmisen mitään tietämättä puikahti ulos Paavo.
Minä sitten ntiltä kyselemään että missä Pikkarainen? ei kuulu ei näy..Paaaaaavooooooooooooo..sievoinen koiranhaukunta kuuluu OVEN TAKAA..se hittolainen oli puikahtanut ovesta kartanolle ja tie sitten miten kaukana käynyt..tuskin pyykkitelinettä pidemmällä, mutta nopea tuo Pikkarainen on liikkeissään.

Kyllä tämä tästä vielä kirkastuu tälle viikolle.

Loppuviikko

Niin se aika vaan menee kuin siivillä, kiirettä pukkaa.Ilmat olleet lepposat, hieman sadellu, koiratkin saaneet turkkinsa päälle vettä, toiset uimalla toiset lenkillä. Reiskan vepe harjoitukset menivät todella mallikkaasti eilen, noutamiset ja viemiset ja muu uiminen osui nappiin..tuleekohan tosta sittenkin jotain?

Näyttelysaralla olen miettinyt että jos tuossa loppusyksystä kävisi muutaman kerran koiruloiden kanssa pidemmällä näyttelyssä.

Mukavaa loppuviikon jatkoa ja viikonloppuja.

Lomat on ipanoillakin loppu

Lämmintä piisaa, koirat ovat nauttineet uimisesta ja vaan oleilusta.

Eilen se sitten vihdoin ja viimein tapahtui, Taavi nosti jalkaa ja heti monta kertaa peräkkäin..huvittavaa oli se että Taavi haki tukea mahdollisista aidoista, puskista ja mistä vähänkin voi tukea vaan saada.

Paavolta lähti karva..no ainakin sen on helpompi olla.Itse trimmaus meni hyvin ja Paavo oli kovin porissu trimmarin kanssa.Koirilla alkaa osittainen yksinoleminen, se tuskin tuottaa ongelmia.

Vesipelastusharjoitukset Reiskan osalta on mennyt hyvin ja keskiviikkona onkin sitten pidemmät reenit ja katotaan miten koiruuden käy.
Näyttelyissä käydään seuraavan kerran Paavon kanssa ja katsotaan miten käy.
Mätsärit seuraavaksi jokaisella koiruudella.

Mukavata viikonalkua