Reiskan isäntä vei meidät ruskeat ulkoilemaan hiekkakuopille.
Hävisimme heti horisonttiin kuin flatus Saharaan.
Hetken kuluttua isäntä huolestui, kun meitä ei näkynyt ja lähti katselemaan hiekkakasojen väliin... Kohta ilmestyimmekin näkyviin hiekkaharjun päällä ja -WAAAAAAHHHH- jatkoimme juoksua, vaikka hiekka tassujen alta loppuikin. Putosimme kumpikin noin 8 metrin korkeudesta. Sitten alkoi kuulua ropinaa ja liukuvan soran ääntä. Isäntä lähti katsomaan, olemmeko hautautuneet liikkeelle lähteneen soran alle. Ei, vahingoitumattomina kömmimme seisomaan ja katsoimme toisiaamme hölmistyneenä. Sitten taas uuteen päättömään laukkaan.
Olemme myös todenneet että takaloosterissa
jumalattoman suuren luun syönti on
hengästyttävää puuhaa..
Miksi nuo kaksi kaksijalkaista juoksevat kuin
päättömät *kanat* kaikenmaaliman sisustusliikkeissä
ja jättävät meidät AUTOON!
MIKSI ME EI PÄÄSTÄ MUKAAAAAAAAN???
Heh , takaisin tullessaan huomaavat että auton kaikki ikkunat
ovat huurussa!! (Siitäs saitte)
Nyt ollaan syyslomalla ja ollaan kuulemma menossa
Kuusamoon.. Jeeeee näkee poroja, jotka Onni_pertin mielestä ovat sarvekkaita koiria... liekö joukossa Petteri Punakuono????
Jätöksiä ainakin, huokaa Reiska onnellisena ja lipoo suupieliään.
Ps. tarjoaakohan nuo meitin emännät taas makarooniloodaa ja italianpataa..
ai miten niin? Muuan aamu söimme kattilallisen italianpataa ja jälkkäriksi
vuoallisen makaroonilooraa. Nams! Seuraavana aamuna saimme vasta nappuloita...huoh..
miksi meitä AINA SORSITAAN? Olemmehan lintukoiria?
21.10.2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti