Syksyisen kaunista ja koleaa

Puolukathan kuuluvat syksyyn?

Reiska Ruskea otti ohjat omiin tassuihinsa
ja pisteli lasipurkista suoraan hyytelöt
parempiin suihin...
(tässä vaiheessa mainittakoon, että purkissa
oli metallinen kansi päällä, kuten säilykepurkeissa
tapaa olla!)
Reiska kovaäänisesti ilmoitti ikkunan takaa että:
Mitä te minua siellä komentelette, MINÄ SYÖN NYT
HYYTELÖÄ!
Ah niin ihanan makeaa ja taaaaaahmeaa..slurps!

Tarina ei kerro, menikö vatsa ruikulle, koska emme ole
päässeet selvyyteen asiasta. Jompi kumpi koirista
pitää elämäntehtävänään sontia yöllä ja levittää
tätä hulppean hajuista asiaa..

Olemme tuumanneet yhdessä jotta, miksi tätä
tapahtuu vain silloin, kun veljekset ovat yhdessä???
Mielenkiintoista, hyvinkin mielenkiintoista.

Sulo syksyisellä sunnuntaiaamulenkillä teki sen!
Olimme kulkeneet jo tovin matkaa kun Reiska ja Onni-Pertti
ottivat spurtin pellolle ja Sulo jäi haistelemaan pylvästä..
sillä seuraamuksella että...SULO NOSTI JALKAA! Kyllä
Sulo Nyypäle teki sen, todistettavasti 21.09.08 vähän ennen puoltapäivää =)

Niin ne vaan kasvaa ja komistuu nuo koiranpojjaat.
Tulisi vain älliä samalla mitalla. Välillä
tuntuu että saa rautalangasta vääntää! Ei koiraa vaan
sitä järjenhäiventä.

Ruokajätteet joita maasta löytyy kuten riisit, purukumit
grilliruokapaperit ym oheistuotteet eivät kuulu
ruskeiden labradorinoutajien päivittäiseen
evästykseen, ei edes aamulenkeillä! Koiramme ovat olleet toista mieltä. Erityisesti valmiiksi pureskellut purukumit ovat riiviöitten herkkua.

Servettinäkin tässä on yksi sun toinen saanut
viime aikoina olla. Mikäs sen mukavampaa
kuin käydä pyyhkimässä piimäinen leuka ja suupielet
puhtaaseen paitaan tai koiraveljen selkään (hih), mustassa
ruokavana näkyy oivallisen mukavasti.